90-luvun koneiden muistelua, osa 1

Ajattelin tässä kirjoitella sarjan suosikkipeleistäni ajalta, jolloin olin nuori ja pelikoneet alkoivat kehittyä. Ensimmäisenä käsittelyyni pääsevä peliaparaatti eli Apila ei aivan näihin suosikeihin lukeudu, mutta jotenkin näen sen tästä huolimatta hyvänä lähtökohtana.

Peli on sitä tuntemattomille yksinkertainen opittava. Ylhäällä olevasta ja pelin otsikkoa kantavasta linkistä pääset katsomaan kuvan kyseisestä aparaatista ja sen enemmän tai vähemmän luottoasiakkaalta vaikuttavasta henkilöstä.

Muistan pelanneeni tätä aikansa kenties kehnointa hedelmäpeliä kymmeniä, luultavammin satoja kertoja noin vuosina 1997–98. Pelissä ei voinut lukita linjoja, mutta tuplausmahdollisuus siinä oli. Masiinan voittologiikka on yksinkertainen: Keskimmäiselle riville tulee pysähtyä kaksi tai kolme kappaletta kahden alimman voittorivin symboleita tai sitten kolme kappaletta ylimmän voittorivin kuvakkeita. Panostaso määrittää, mitkä voitot ovat mukana pelissä.

Vanhassa koneessa markan panoksella pystyi voittamaan parilla tai kolmella mansikalla ja kolmella kirsikalla. Tämän jälkeen kahden markan panoksella pystyi voittamaan lisäksi hevosenkengillä ja Ray-palkeilla. Kolmen markan töötillä mukaan aktivoituivat rypäleet ja melonit, neljällä markalla sai nauttia tähdistä ja uudemmista Ray-logoista. Viiden markan paukulla mukaan pelin tulivat sitten nuo pelin nimeä kantavat kasvit. Panostaso taisi sitten euroaikana olla 0,2–1 euroa.

Muistan tasan varmasti, kuinka en voittanut yhtä tai ensimmäistäkään kertaa yhtäkään noista ylärivin poteista, vaikka pelasin peliä jopa tuhansien pyöräytysten verran. Sata markkaa taisi olla kertavoiton yläraja eli pääpotti, mutta siihen minun näppini eivät koskaan päässeet tarttumaan.

Muistan kuitenkin vallan hyvin senkin, kuinka tämä omalla tavallaan hyvin koukuttavaksikin saakka toisinaan äitynyt hedelmäpeli osasi tarjota muita (tuon ajan teinin lompakolle suuria) voittoja alvariinsa; kahden tähden kombinaatiosta sai 34 markkaa ja kahdesta apilasta 45 yksikköä vanhaa valuuttaa. Olen aika tavalla varma muistini oikeellisuudesta tässä. Ei ollut yksi tai ainoa kerta kun nappasin Apilasta taskut täyteen rahaa, kun pelikone jauhoi noita kahta komboa ruudulle tämän tästä. Parhaimmillani kannoin koulun oppitunnille mukanani varmaan 300 markkaa puhdasta voittoa, joka sitten matkasi muun muassa ensi kerralla esittelyn ja muistelun kohteeksi pääsevän pelikoneen ahnaaseen säiliöön.