50 prosentin mahdollisuus ei riitä kaikille

Heitin tuossa muutama viikko sitten kolikkoa kaverini kanssa. Otin hänen heittäessään kestoklaavan eli arvasin saman puoliskon joka ainoalla kerralla. Osuin 50 kerrasta 21:lla oikeaan. Kertaakaan ei tullut sitä Rahiksen Tuplapotista tuttua pystykolikkoa vastaan. Tämä 42 % oikein 50–50-vedoista on varmasti jotakuinkin oikeanlainen tulos, kun tarkkailee yleistä tuuriani onnenpeleissä. Kaverini puolestaan valitsi kolikkonsa siten, että hän valitsi joka toisella heitollani kruunan ja joka toisella puolestaan klaavan.

Arvaatko, montako hän sai oikein? Ei tarvitse olla eksakti vastaus. Okei, paljastetaan: Hän osui 32 kertaa oikeaan. Jako taisi mennä suhteellisen tasan 17–15 klaavalle. Hän siis osui 25 arvauksella 17 klaavaan, kun taas itse osuin 50:llä 21:een. Minulla 42 %, hänellä 68. Otos toki on suhteellisen pieni, mutta kyllähän tästä vähän suuntaviivoja saa.

Seuraavaksi kokeilimme isomman kortin vetämistä. Otimme täysin sattumanvaraisesti (eli ”randomisti”, kuten nykynuoriso sanoisi) kortteja pöydälle levitetystä korttipakasta, jota sekoitimme aina noin 10 kortin noston välein. Nostimme isompaa korttia 100 kertaa. Tällä kertaa tuurini osoittautui kohtuullisen hyväksi, sillä kaverini voitti vain 56 nostoa. Olen sen verran katkera tuosta huonosta arpalykystäni, että koen tuollaista tasoa edustavan tappion lähinnä positiiviseksi tulokseksi.

Seuraavaksi arvailimme illan kenolähetyksessä parittomia ja parillisia numeroita. Hän osui kymmenellä arvauksellaan kuuteen oikeaan, minä kahteen. Kahteen! Miten voit osua tuossakin lajissa kaksi kertaa kymmenestä, kun käsittääkseni lähtökohtaiset mahdollisuudet ovat 50–50. Otin vieläpä huomioon jo ylöspoimitut numerot, joten loppuvaiheessa valitsin enää pelkästään sitä vaihtoehtoa, jota arvontapallerossa oli enemmän jäljellä. Ei auttanut.

Ehkä olen yksi niistä ihmisistä, jotka eivät vain osaa arvata kahdesta tasaveroisesta vaihtoehdosta sitä oikeaa. Tietysti on huonompi olla se, joka ei koskaan saa työpaikkaa, vaan jää haastattelukierroksen kakkoseksi tai jotain muuta pidemmällä tähtäimellä ikävää. Olisi kuitenkin mukava voittaa välillä jotain jostain, mikä ei vaadi tuuria tai liioin keskittymistä. Enkö voisi kerran vain pelata vaikkapa peliä http://www.netent.com/games/slots/secret-of-the-stones/ ja voittaa jotain? No okei, tässä pelissä palautusprosentti kyllä lienee jossain 90 nurkilla, eli ehkä sitä ei voi kutsua suoranaisesti 50–50-peliksi. Toisaalta, pelisessiosta yleensä joko voittaa tai häviää jotain. Ei tosin joka kerta.

Taito vai Onni nimeksi lapselle?

Nyt se taas nähtiin. Pelasin lauantaina tuuripeliä ja taitopeliä. Tuuripelissä tosin oli mukana myös oma osuutensa onnelle, josta tuossa alempana hieman lisää. Arvata saattaa, kummankaltaisesta pelistä sitä rahallista menestystä sitten tulikaan. Sanotaanpa vielä sen verran, että taidokas veikkaaja en ole, mutta jos taitojani verrataan tuuriini… Siinä vertailussa on vain yksi voittaja, joka tosin ei siis laadullaan vakuuta sekään.

Paiskasin siis markkinoille pari riviä lottoa, joista toisessa oli 0+0 (numerot + lisänumerot) ja toisessa 0+2 oikein. Sivuosumia taisi toisessa rivissä olla ainakin kolme, kenties enemmänkin. Mutta nyt siihen taitopeliksi luokiteltavaan lajiin, tässä tapauksessa niin monen suomalaisen ja alle- tai yllekirjoittaneenkin suosikkivetopeliin eli vakioon. Painoin matkaan haravan, jolla oli arvoa kokonaista 32 euroa. Asiaan perehtyneille sanottakoon/kirjoitettakoon, että kyseessä oli -1-tuloksen takaava, 4+4-mallinen pihanhoitoväline.

Osuin kolmestatoista kohteesta lopulta kahteentoista oikeaan. Odotin tietysti voitonjakoa jossain määrin kiinnostuneena, sillä muutaman huntin potti innosti kovasti. 12 oikein -tuloksen veikanneita palkittiinkin 250 euron potilla. Seuraavaksi sain tietysti jännittää, josko haravastani löytyy (outo sanapari, myönnän) 12 oikeaa vaiko lopulta se -1 eli 11.

Lopputulemaan 12 oikein on käsittääkseni tuollaisissa tapauksissa mahdollisuus kerran kahdeksasta eli matemaattisesti aika tasan tarkkaan 1:8. Tsäänssi ei tietystikään ole erityisen hyvä, mutta vastaavanlainen järjestelmä olisi maksanut aivan liikaa minun kukkarolleni. Se taitaa mennä yli tuon 250 euron, mutten nyt jaksa sen tiketin hintaa laskea. No, tietystikin tuo onnen osuus meni pieleen ja sain vain 2 x 11 ja 4 x 10 oikein. Nuo alavoitot tietysti avautuvat tällä tapaa kerrottuna vain asiaan perehtyneemmille. 45 euroa oli kuitenkin oleva palkintoni, eli sain sijoitukseni takaisin maireasti vähän reilu 1,4-kertaisena. Samaa ei tietystikään voida sanoa lotosta.

Jos sinä osut haravallasi johonkin rahakkaaseen, voit tarkistaa vakion suhteen tuon rivin paikkansapitävyyden vaikkapa tuosta ja noin. Sitten ei muuta kuin palaamisiin ja veikkaamisiin. Jatkamme huomenissa vapunvietto- ja simankeittoaiheilla. Tai jos ei aivan noinkaan, niin ainakin serpentiinit ovat alati paukkuvia, kun työläisten juhla koittaa.

Lähden maailmalle!

Minä voitan tänään lotosta. Jaksaisiko tuota tarkistaa, paljonko siellä olisi tarjolla tänä erittäin kauniina keväisenä ja jopa lauantaisena aamupäivänä. Tai no, pottihan taidetaan jakaa illalla… Tsekkaanpa asian aina niin luotettavalta YLE:n teksti-tv:ltä eli oheisesta linkistä: http://www.yle.fi/tekstitv/html/P471_01.html. Noin.

2,7 miljoonaa odottaa siis ottajaansa, enkä varmasti ole ainoa sen perään janoava yksilö tässä maassa, jossa mainoksen mukaan lottovoittajat haluavat elää normaalia elämää ja käydä jopa töissä. Itse en tuohon porukkaan kuulu. Jos voittaisin tuon varsin kookkaan rahasumman, joka normaali-ihmisen noin sadan vuoden palkka-ansioita vastaa (aika hyvien tulojen vieläpä, kun verottomana 27 tonnia vuodessa olisi varmasti monen mielestä ihan kiva tienata), en varmaankaan menisi maanantaina töihin. Ainakaan en tekisi sitä perjantaina.

Taitaisin pamauttaa maanantaina Vantaalle Veikkauksen pääkonttoriin asioimaan. Joskin asian laita on muistaakseni niin, että miljoonavoitoissa tai suurissa poteissa kuitenkin, on jonkinlainen odotusaika. Ei siis muuta kuin rahaa jostain muualta käpälään tai luottokortti laulamaan suloista säveltään ja lyhyt matka Helsinki–Vantaan nimellä operoivalle lentoasemalle. Sieltä sitten flygari johonkin mukavaan paikkaan, josta voisi sitten ottaa jatkolennon vaikka toiseen, vielä mukavampaan paikkaan.

Reissussa rähjääntyy, sanotaan. En uskoisi tuohon mantraan liki kolme miljoonaa euroa tililläni, vaan yrittäisi kovasti hankkia rahalla onnea ainakin hetken ajan. Mikäpä olisikaan parempi tapa kuin aloittaa rahojen ylenpalttinen tuhlaaminen matkustelemalla lukuisiin itseä (ja puolisoa tai muuta matkakaveria) kiinnostaviin paikkoihin?

Kuinka mukavaa olisi aidosti todeta ”Mihin mennään?” -kysymykseen vastauksena jotain tiktakmaista: ”Mennään minne vaan.” Itse ainakin nauttisin juuri tuollaisesta ajattelutavasta ja tempoilusta, siitä olen varma. Mentäisiin vaikka Islantiin ja siitä sitten melkoisena kontrastina vaikkapa sinne Malediiveille. Sitten voisi odottaa vaikka Uusi-Seelanti, Argentiina ja Japani. Välillä voisi palata Eurooppaan ja käydä nauttimassa vaikkapa Bosnian kauniista luonnosta ja piipahtaa kerran elämässä myös Pariisissa.

Mahdollisuuksia matkailuun on likipitäen rajaton määrä, jos vaan kiinnostusta ja etenkin valuuttaa löytyy. Nuo rahahuolet voit ratkaista lopullisesti, jos tänään napautat tuon muutamaan otteeseen mainitun lottopotin itsellesi. Ei siis muuta kuin kauniista ilmasta nauttimaan ja lappua kioskille!

Pelisessio 2

Pelasinpa tuossa taas muutamaa slottia eli monilinjaista hedelmä- tai jotain muuta peliä, kun ei meinannut olla parempaa käyttöä rahoille. No, niitä käyttöongelmia tuli muutama lisää, sillä tällä kertaa lähteeseen heitetty kolikko toi mukanaan pari kaveria.

Aloitin pelaamalla Starburstia, joka tunnetusti on sille päälle sattuessaan todella mainio vekotin. Siinä parit viuhkat ilmestyivät ruudulle ja lopahtavaa ääntä jokerikortin hukkumisesta ei ihan heti kuulunutkaan – jokaista villiä viuhkaa kun seurasi jonkinlainen mukava voitto. Seiskojakin eksyi ruudulle pariin kertaan varsin mukava läjä, joka muutamat kymmenet voittokertoimiksi sallivat.

Starburstista voitettuani siirryin hetkeksi suosikkini eli Magic Portalsin pariin. Sitä pyörittelin siinä automaattisin spinnein tovin jos toisenkin, mutta mitään isompaa en voittanut. Päinvastoin: SB:stä voittamani rahat olivat jo huveta, joten päätin siirtyä epämiellyttävämmän pelin pariin, jotta kyllästyisin pelaamiseen kokonaan.

Pelasin seuraavaksi Jack Hammer -peleistä sitä jälkimmäistä, jonka olen aiemmilla pelikerroilla sangen tylsäksi ja etenkin vähävaraiseksi todennut. Okei, onhan siinä se Sticky Wins -ominaisuus, mutta kun sen ensimmäisen osan tapaan tuokin slotti tahtoo jumituttaa siinä näytöllä ainoastaan jotain ilmanaikuisia puhelinluettelo- tai muita halpiskuvioita, kun mieli tahtoo ja halajaa ruutuun mahdollisimman monta ”supersankaria”, konnaa tai kohtalokasta daamia.

Eipä mennyt aikaakaan, kun isohko voitto rämähti korviini kuin Scatman Johnin 90-luvun hittikappaleen alkusointu. En muista enää, mikä kuvio sieltä ui ja millä Sticky-rullausten perättäisellä määrällä, mutta mukavasti kilisi. Voitin jotain, joka oli sadan ja kahden välillä – siis kertoimena. Tämä piristi pelikassaani niin mukavasti, että olin jo aikeissa ”quit while you are ahead”. Mutta eihän sitä malttanut…

Siirryin takaisin Magic Portalsin pariin. Tällä kertaa suosikkini tahkosi iloisia säveliään ja minuun kovasti vetoavaa tunnelmaansa puolen tunnin ajan ehkä saldolla +12 €. Tai siltä se ainakin vaikutti. Kiva oli tuo sessio, eli tänään jatkoin eilen lupaamallani tavalla – iloisemmalla aiheella.

Jos sinä haluat voittaa rahaa, voit tsekata, miten voittajien kannattaa äkkirikastumiseensa suhtautua. Arvokasta oppia rahaa rahankäyttöön saat esimerkiksi tästä. Muistahan muuten ladata viking lotto sisään, siellä on kuulemma pottia tarjolla…

Koukussa lottoon?

Voiko lottoon jäädä koukkuun? Miksipä ei voisi? Onhan näitä fiksaatioita ihmisillä aina kengistä kokinhattuun ja rusinoista ruskaan. Lottopelit kutkuttavat, sillä niistä voi voittaa koko elämän suunnan muuttavia summia valuuttaa eli kahisevaa. Tämä on itsestään selvä asia.

Jokainen varmasti tuntee jonkun, joka pelaa ihan liikaa juuri lottopelejä, muttei varmasti kailota tästä. Olen nähnyt vuosia sitten erään naisen lataavan sadoilla euroilla lottoa eräänä lauantaina, kun hänen piti laittaman ”oma lappu ja kimppa miehen kanssa ja isompi porukka ja siskon lappu ja…”. Lottoa, kenoa, eurojackpottia, viking lottoa yms. pelejä voi pelata liikaa ja nykyisellään vieläpä monta kertaa viikossa. Kenon kohdalla arvonnat ovatkin tunnetusti kahdesti päivässä nykyisellään. Rahaahan voi siten survoa menemään parhaimmillaan pelkkään kenoon sen 14 kertaa viikossa.

Lottopelit ovat omituinen ”koukkuuntumisen” aihe, kun sitä asiaa ajattelee oikein järjellä. Ainahan fiksaatiot ja pakkomielteet ovat järjenvastaisia, mutta kun näistä peleistä voittaminen on sen kuuluisan ison kiven takana. Tonnin puskee onnenpeleihin suhteellisen nopeasti, mutta auta armias kun yrität voittaa tuhatta euroa kerralla. Todennäköistä nimittäin on, ettet saa lotossa kuusi oikein -tulosta kertaakaan elämäsi aikana, ja sekin ilman lisänumeroa takaa yleensä ”vain” parin tonnin voiton. Raha on pieni kertasijoitus, mutta pitkässä mäessä näissä peleissä voitolle jäävät elämässään vain ne harvat, jotka saavat 6+1- tai 7 oikein -tuloksen.

Jos johonkin veikkauspeliin olisi fiksua jäädä koukkuun, olisi sen parempi olla jokin urheiluvedonlyöntiin liittyvä pelimuoto. Pitkävedolla moni tekee elantonsa, samoin joku voi voittaa pitkässä juoksussa vaikka tulosvetoa pelaamalla. Tämä tosin edellyttää sitä, että kyseisellä veikkaajalla on erinomainen ja poikkeuksellinen käsitys veikkaamiensa otteluiden maalinteosta ja eritoten sen odotusarvosta.

Kenoa et pelaa voitollisesti, vaikka kuinka yrittäisit. Siis tokihan se salama saattaa iskeä kertaalleen, mutta jos jatkat voittorahoilla pelaamista, jossain vaiheessa ne loppuvat. Odotuskäyrä kun sattuu näissä peleissä aina osoittamaan jyrkästi kaakkoon.

Eipä kuitenkaan vaivuta synkkyyteen, sillä unelmointi tekee elämästä paria astetta maukkaampaa. Tästä kiva kuva tiistaihin ja ensi kerralla iloisemmat aiheet! Tai no, kiva ja kiva.

Nettikasinomenestyjä

Onko sinulla joskus ollut sellainen kutina, että tänään täytyy pelata jotain? Olen saattanut kirjoittaa tästä joskus aiemminkin, mutta otetaanpa vaihtoehtoinen näkökulma aiheeseen. Puhun (kirjoitan) tällä kertaa tuttavastani, jolla saattoi tuollainen kutina olla päällä juuri toissa viikonloppuna.

Tämä kamu tuuttasi nettikasinoista keskusteltuamme reilun saturaisen sijoituksen eräälle kutsuvaksi havaitsemalleen nettikasinolle, jonka nimen olen saattanut mainita joskus. No, huntin sijoitus kasvoi melkoisen mukavasti korkoa, kun uuden uutukaista pelitiliään testaamaan lähtenyt henkilö risteili erinäisten slottien ja pöytäpelien välillä.

Testissä olivat pääasiallisesti NetEntin kutsuvat monilinjapelit eli slotit, mutta myös Microgamingin laadukkaat pelit saivat oman osansa tuttavani kolikoista ja niiden vuolaasta virrasta. Tämä virta oli kuitenkin kääntyvä varsin nopeasti plussamerkkiseksi, sillä huntin depoa (näin ammattikielellä ilmaistuna) seurasi tietysti kahden mokoman verran pelirahaa tilille seurannut hyvitys kasinon puolelta. Olipa sekava virke. Tarkoituksenani oli kertoa epäsuoralla tavalla, kuinka talletukseen sai 100 %:n lisän ilmaisen bonusrahan muodossa.

Tuo kaksihunttinen oli aluksi hieman vähenevää laatua, mutta ennen 150 euron krouvia pelaamisessa tapahtui mielekäs käänne – se muuttui voitokkaaksi. Pienempää voittoa seurasi hieman suurempi ja tuota hieman suurempaa taas aavistuksen verran kookkaampi monetaarinen palkinto pelaamisesta.

Lopulta tämä tuttavuuteni lopetti pelisessionsa siihen, että hänellä oli tuhannen euron verran pelirahaa tilillään. Seuraava ”ongelma” rahojen ulossaannissa oli tietysti se, että bonusvaatimukset piti selvittää eli kierrätysvaateet oli luovittava läpeensä. Eipä mennyt aikaakaan (muutama pelisessio), kun kasinon vaatimat kierrätyssummat ja -määrät oli saatu napsuteltua. Tässä vaiheessa pelejä kokeilleella henkilöllä eli tarinamme sankarilla oli jäljellä yli 800 sadan euron edestä pelimerkkejä.

Hän nosti puolen kiloa eli 500 € pois pelitililtään ja teki täten mukavan profiitin pienestä piipahduksestaan nettikasinolle. Pelirahaa tämä nettikasinoiden nöyryyttäjä ja internetin herkkusuu jätti vielä rapian 300 euron verran – potentiaalia uudelle jättinousulle on siis vielä olemassa ja hyvinkin.

Jos sinä haluat astella mainitun kaverin jalanjäljissä, voit tehdä nykykasinoiden sallimalla, nopealla ja edullisella Euteller-merkkisellä valuutansiirrolla oman deposi. Tuttavani saavuttaman kaltainen menestys ei tietystikään ole taattu – toiset tienaavat vielä enemmän. 

Bonuksista ja muustakin

Oletteko kyllästyneitä siihen, kuinka nettikasinot eivät tarjoa pelaajilleen mitään muuta kuin ensitalletuksen yhteydessä aktivoituvan bonuksen, jonka kerääntymistä/saavuttamista on kaiken lisäksi hankala seurata? Niin olen minäkin. Voin rehellisesti suositella vain muutamaa kasinoa, jotka takaavat sen, että molemmat noista edellä mainitsemistani epäkohdista siirtyvät joutokoriin eli roska-astiaan tai -ämpäriin.

Guts on nettikasino, joka iskeytyy noihin mainittuihin epäkohtiin kuin kolpakko merirosvojen valtaaman juottolan baaritiskiin. Ensinnäkin, Guts tarjoaa joka viikko jotain uusia bonuksia pelaajilleen. Tänäänkin minut saavutti sähköpostiviesti, jossa mainostettiin uusia ilmaispyöräytyksiä. Maksimaalisen 65 pyöräytyksen sarjan sai sadan euron talletusta vastaan, mutta pienemmistäkin summista palkittiin 35:llä tai kymmenellä pyöräytyksellä.

Vaikka on tietysti selvää, että kasinot kamppailevat aina asiakkaista ja näiden pelimerkeistä, on silti mukava huomata, että niiden välinen tiukka kilpailutilanne mahdollistaa tällaisen. Pelaajan kannalta on tietysti edullista, että alalla on lukuisia tarjoajia ja näin ollen ”ostajan markkinat” toteutuvat. Laaja kilpailu sitten taas mahdollistaa pelaajan valitsevan monien erittäin laadukkaiden toimijoiden väliltä itselleen sopivan nettikasinon tai -kasinot.

Gutsilla bonuksen kertymistä on muuten hyvin helppo seurata reaaliajassa; omalta sivultaan voi tarkkailla, kuinka nopeasti kasinolta ”pääsee livohkaan” omien rahojensa kanssa, jahka bonusvaatimukset on tullut suoritettua. Tämä ei ole itsestään selvä seikka kaikkien sekavien kasinoiden sävyttämässä pelimaailmassa.

Mainitaanpa vielä, että monilla nettikasinoilla on nykyään erinomaisen laajat pelivalikoimat asiakkaidensa iloksi tarjolla. Pelit ovat kehittyneet melkoisesti siitä, kun itse kukin meistä hakkasi legendaarisen kahdensadan markan pokerin huoltoasemalla varattuna ollessa sitä viereistä hedelmäpeliä, joka toisti melkoisen kohtalokkaalta kuulostavaa ”taustamusiikkia” eli painostavaa säveltä pelin tiimellyksessä. Tarkoitan tietysti sitä 90-luvun alkupuolen versiota, jossa oli suorakulmion malliset suuret napit, joita pystyi oikeasti kajauttamaan lapsen nyrkillään.

Rahaahan noista aparaateista pystyi voittamaan nykyrahassa sellaisen 17 euron verran noin 85 senttiä vastaavalla panoksella eli 20-kertaisesti panokseensa nähden. Tämä herättää ajatuksia. Jos nykyään voitat nettikasinolla kymmenen euroa viidenkymmenen sentin pyöräytyksellä, tuntuuko se suurelta voitolta? Sitähän minäkin. Paitsi että meistä on karsiutunut lapsen maailmankatsomus, myös pelien potentiaaliset päävoitot ovat kasvaneet todella merkittävästi.